kohti parempaako?

Aloin eilen lukemaan uudestaan Maria Jotunin kirjaa Huojuva talo. Muistin kyllä että Matissa on samoja piirteitä kuin kirjan miehessä mutta yllätyin siitä että samoja piirteitä on niin paljon. Matillekin joskus suosittelin luettavaksi sitä kirjaa mutta arvatenkin ei sitä ole lukenut, ainakaan minun tietääkseni, vaikkapa muuten lukeekin aika paljon, tosin kaiken älyllistäviä kirjoja. Matin saivartelu on hieman ns. tarttunut minuunkin.. Olen kuullut että Huojuva talo olisi Maria Jotunin omasta elämästä kertova…

Narsistin sairasta tehtävää vain auttaa se jos toisella on oikeastikin mielenterveysongelmia, narsisti helposti myös liioittelee niitä ja onnistuu viemään toiselta uskottavuuden. Narsisti saa helposti ihmiset puolelleen mutta saman aikaisesti hän halveksii heidän typeryyttään mutta ei sitä muille aina näytä. Narskut ovat loistavia myös näyttelemään hyvin uskottavasti erilaisia tunnetiloja. Narskun toisen tuhoon ajamista helpottaa myös sinisilmäiset ihmiset. Myös narsistin pitkäaikaisetkin ystävät voivat olla asialta aivan pimennossa ja pitävät narskua aivan ihanana ihmisenä. Monesti narskuilla ei edes ole todellisiä ystäviä, teeskennellä kyllä osaavat vaikka koko elämänsä. Ihmisiä heillä kyllä aina riittää paljon ympärillä. Narsistia kukaan ei pysty todella tuntemaan, ei edes uhri joka näkee toisen pimeätkin puolet. Narsistit onnistuvat lähes aina lyttäämään uhrinsa itseluottamuksen, pahimmillaan myös ihmisarvon. Minultakin ne molemmat on jo lytätty. Tässä vain vähän narsismista.

Matti soitti äskön, kuulosti taas etäiseltä ja asialliselta. Puhui mm. säästä niin kuin sähköpostissaankin. Hänen etäisyytensä rupesi ärsyttämään ja keskittymiskyky tekemisiini herpaantui, kunnes tajusi että ei hänellä saa olla noin suurta valtaa minuun, sitähän hän yrittääkin, pitää minua vallassaan. Olen ottanut narsismista paljon selvää ja alan jo olla aika varma siitä että Matti on narsisti, enää ei voi erehtyä. Kaikki jutut viittaavat hänen käyttäytymiseensä ja myös sekin ettei Matin kotona ole saanut ilmaista tunteitaan. Harmi vain kun ihmisillä on monesti aika väärät käsitykset narsismista. Eivät narsistit jatkuvasti puhu itsestään, päin vastoin he ovat monesti hyvin hurmaavia ja sosiaaliset taidot omaavia jmv. Mutta vain narsistin uhrit pääsevät näkemään tämän pimeät puolet, muilta se jää näkemättä sillä narsisti on loistava teeskentelijä, hyvä suustaan ja hyvä manipuloimaan. Narsisti saa muutkin uskomaan siihen että uhrissa on vika, että uhri on myös henkisesti todella sairas.

Rekisteröidyin narsistienuhrientuki sivuille mutta en saa viestejäni julkaistuksi. Kovasti olisin apua vailla mutta en sitä mistään näytä saavan vaikka olen paikkoja etsinytkin. Näkyy olevan tuhoontuomittua avunsaanti yritykseni, aivan niin kuin koko elämänikin.

Nykyinenkin terapeuttini vain väheksyy asioitani. Osaa sanoa juuri sellaisia asioita jotka vain pahentavat mieltäni. 8 vuotta olen käynyt terapeutilta toiselle enkä koskaan ole tuntenut sieltä saavani todellista apua pitkäaikaisiin ongelmiini. Aina kaikki vain väheksyvät ja länkyttävät pelkkää paskaa. 8 vuotta olen myös mielialalääkkeitä syönyt eikä niitäkään ole vielä tarpeeksi hyviä määrätty. Mielialavaihteluitakin terapeutti sanoi murrosiäksi. Se oli turhan paksua! Murrosikäisenäkin murrosikäinen käyttäytyminen kesti vain vuoden. Sitten ehkä jopa tajusikin että mielialani heittelee tilanteeni takia. Kyllä oli taas hidas älynväläys, pitäisi aina olla rautalankaa mukana. Aivan kuin en jo olisi saanut tarpeekseni narskun saivarteluista ja analysoinneista. Olen niin saatanan kyllästynyt ihmisiin, elämääni, kaikkeen. Tällä hetkellä tunnen vain syvää vihaa, halleluja vihdoinkin.

Minulle tuli todella kamala ja voimakas vaisto.. Pelkään…

Siinä kappaleen lainauksessa yksi sana saattaa olla väärin mutta tuskinpa se maailmanloppu on. On kova ikävä Mattia. En ole saanut häneen nyt yhteyttä.. Eilen kertoi puhelimessa että hänen kukkarostaan oli varastettu rahat ja kortit.. Niistä poliiseista sen verran että Mattia kait syytetään varkaudesta kun murtautui omaan vinttikomeroonsa jossa oli toisen ihmisen tavarat. Se oli kaiten tallentunut kameralle. Välistä pelkään Matin löytäneen tämän blogini. Tämän blogin kirjoittaminen on tapa purkaa asioita ulos, jonkinlaista terapiaa. Pelkään myös hieman sitä että kaikki ei ole nyt oikein.. Ikävä Mattia. Odotan hänen matkalta tuloaan.

Rasittavaa kun eräs Matin kaveri puhuu aina niin kuin tietäisi muka kaiken Matin ja minun suhteesta ja sanoo vielä että ei hän sokea ole, mutta sitä hän juuri on. Aina kun sanon hänelle että älä puutu tähän asiaan kun et asioistamme mitään tiedä, niin hän vain kiihtyy ja rupeaa väittämään että kyllä tietää ja rupeaa saarnaamaan ja siten vain pahentaa tilannetta. Hän myös näkee aina syyn minussa.

Korkeintaan tietää vain sen Matin kaunistellun ja yksipuolisen version kun Matti osaa aina puhua omaksi edukseen ja minun haitakseni. Todella sokea tyyppi! Sitten vielä kehtaa väittää että hän ei ole sokea ja tietää asioistamme hyvin paljon!   Kaikenlisäksi minua hän ei usko missään asiassa, vaan puhuu aina kuin jollekin vajaa älyiselle, kun minähän muka olen se sairas liioittelija akka joka mukamas liioittelee. Ja paskat! Itse minä parisuhteessani paljon paremmin tiedän mitä siinä tapahtuu ja mitä ei!!! Monesti olen vain saanut kuulla kommentin: En usko! Tuntuu että repeän liitoksistani!  En minäkään sentään kaiken aikaa psykoottinen ole!!!!!!!!!!!!!! Lopulta tilanne paisuu riitaan ja Matti puolustelee kavereitaan ja hänen kaverinsa Mattia. Lopuksi Matti sitten syyttää minua ja huutaa että minun kavereitani et enää noin paskamaisesti kohtele ja heittää minut pihalle tai käy käsiksi ja heittää pihalle vasta sitten.

Yleensä Matti ei edes kiellä puuttumasta asioihimme, varmaan kerran tai kahdesti vain. Eikä Matti myönnä mitään tekemäänsä silloin kavereilleen, puhuu minun vain olevan sairas! Ja hänen typerys kaverinsa uskovat kaiken minkä hän sanoo heille.

Kerran paniikkihäiriöni vuoksi en kyennyt erästä hänen kaveriaan katsomaan silmiin jolloinka tämä sanoi että se on epäluottamuksen merkki, ei uskonut Matin lyövän minua, Mattikin esitti ettei olisi ikinä käynyt käsiksi minuun. Ajoin heidät pois ja Matti esitti rassukkaa jota on kohdeltu väärin. Mainitsin myös miksi en pysty katsomaan silmiin, Matin kaveri totesi: On minullakin kaveri jolla on paniikkihäiriö, mutta ei se estä silmiin katsomasta. Voi jumalauta!!! Jokaisella se ilmenee yksilöllisesti! Tällekin kaverilleen Matti oli minulla väittänyt olevan skitsofrenian, se poika sanoi siitä siskolleni ja siskoni oli ihmeissään.

Olen saanut kärsiä paljon elämässäni siitä että olen niin rehellinen, siltikin olen sitä edelleenkin, joten on täyttä paskaa että minua pidetään juuri päinvastaisena! Matti on saanut minut näyttämään muiden silmissä sellaiselta paskiaiselta mitä hän itse on!

Erään kappaleen sanoin: "Samanlaiset paskiaiset sun ympärillä taputtaa…"

Kunpa mummo vielä eläisi. Hän on ollut lähiaikoina usein mielessäni. Olisi ollut mukavaa saada keskustella mummon kanssa väkivaltaisesta suhteesta. Niin että hän vielä olisi pysynyt kärryillä.Aina olen tykännyt mummostani mutta nyt varmaan näkisin hänet aivan erityisin silmin, sillä olen itsekin joutunut väkivallan kohteeksi. Äitini mukaan mummokin oli saanut kärsiä miehensä takia kaikenlaisesta väkivallasta. En ihmettele yhtään kun mummo monesti sanoi ettei kyllä ottaisi enää minkäänlaista miestä itselleen, hän kuulema oli saanut jo tarpeekseen. Lisäksi hän sanoi pappaamme aina ukoksi ja puhui hänestä ohimennenkin hieman katkeroituneen äänisenä, enkä kyllä ihmettele. Meillekin hän välistä sanoi että ei kannata mennä naimisiin ja ottaa jotain ukon paskiaista riesakseen.Mummo oli aivan ihastuttava ihminen.

Taidan ruveta olemaan jo romahtamisen partaalla. Kävin kirjoittelemassa tukiasemalla ja liikutuin ihmisten vastauksista. Tuntui oudolta ettei minua oltu ensimmäisenä syyttelemässä tai etsimässä ongelmaa minusta.

Nyt painun röökille, sitäkin taas kuluu aivan liikaa…

Soitin yöllä Matille että haluaako jatkaa suhdettamme. Mumisi hiljaa sillä olivat nukkumassa. Kuullakseni hän sanoi joka kerralla haluan mutten ole varma sillä sanoessani että nyt sano suoraan jos et halua, hän totesi että juurihan sanoin. Sitä paitsi unisena hän on ennenkin sanonut mitä tahansa jotta vaan saisi nukkua. Lähetin vielä tekstiviestin varmistaakseni asian, tänään toisenkin jossa pyydin häntä vastaamaan. Ei mitään vastausta kumpaankaan ole tullut. Onko hän todellakin niin raukkis että yrittää käytöksellään saada minut jättämään itsensä? Sitten luultavammin esittäisi muille jätettyä reppanaa, vaikka jo samana iltana olisi uusi nainen, taikka jo valmiina, niin kuin hänen aijemmissakin suhteissaan. Miksi hän härnää minua näin? Helppo kai se on sanoa ettei ole TÄMÄN MATKANSA AIKANA valehdellut minulle kun jättää vastaamatta kaikkeen sellaiseen mihinkä tavallisesti valehtelisi. Salailu on aivan yhtä paha kuin valehtelu. Luultavammin Matti rupeaisi saivartelemaan tuota salailu sanaakin.

Miksi hän kiusaa minua pitkimmällä sen asian kertomista? En minä sokea ole. Miksi hän vain leikkii tunteillani? Kerranhan vaan se sanominen kirpaisee, sitten se olisi jo tehty. Tämä on enää vain minun härnäämistäni. Alan olla jo siitäkin vakuuttunut että hänellä on toinen. Hänet tuntien en olisi yhtään yllättynyt vaikka äkkipikaistuksissaan olisi mennyt naimisiin. Karattiinhan mekin joskus Espanjasta Ranskaan aikomuksena mennä naimisiin. Ei sitten mentykään naimisiin. MUTTA MIKSI HÄN VAIN LEIKKII TUNTEILLANI JOS EI MINUA ENÄÄ TAHDO??!

Mattiin tutustuessani hän oli kuin suoraan unelmistani:Herkkä taiteilijasielu, huomioonottavainen, viehättävä, älykäs, puoleensavetävä, seksikäs, romanttinen, ihana, uskollisen oloinen, hyvännäköinen,avulias,ymmärtäväinen jne. Hän kohteli minua kuin kukkaa kämmenellä, kuin arvokasta aarretta. Myös hänen kaverinsa kohtelivat minua hyvin, itseluottamuksenikin alkoi kasvamaan. Matin juominen kyllä oli runsasta jo silloin. Kului niinkin kauan kuin n. puoli vuotta että pimeä puoli alkoi tulla esille ja huomasin kuinka väkivaltaisesti hän älykkyyttään osaa käyttääkään. Hiljalleen aloin ymmärtää seurustelevani tunnevammaisen, manipuloivan,ulkokultaisen ihmisen kanssa joka osaa käyttää henkistä väkivaltaa hyvin kierolla tavalla. Itseluottamukseni lähti hurjaan laskusuuntaan. Haluaisin pystyä varoittamaan ihmisiä tällaisista henkilöistä. He monesti näkevät itsensä sijaan sinut todella mielisairaana ja pian siihen uskoo jo ympäristökin, virastojakin myöten. Ja varmasti sairastutkin hänen seurassaan.

Matti kertoi poliisien käyneen asunnollaan etsimässä jotain hänen matkansa aikana. Matti sanoi että varmaan huumeita tai jotain ja hieman ihmetteli. Minäkin ihmettelen sillä ei hän TIETÄÄKSENI huumeita käytä. Jokin aika sitten eräs Matin naispuolinen narkomaani ystävä oli puukottanut Matin luona Matin miespuolista ystävää. Onneksi en ollut paikalla silloin vaikka Matti oli meinannutkin pyytää minut sinne. Ei siinä kuitenkaan pahasti ollut käynyt, mutta alkaa tuo touhu olemaan jo aika sairasta! Ja minuakin monesti luullaan juopoksi vain koska satun seurustelemaan juopon kanssa! Välistä Matti puhuu tappamisjuttuja ja kun en niistä huvitu hän toteaa: Taidat olla aika tosikko kun et huumoria ymmärrä, elät vaan tuota höntöntönttöelämääsi. Kerran puhui että meidän pitäisi ruveta tappelemaan veitsien kera ja hän lopulta puukottaisi minut kuoliaaksi. Sen jälkeen vain rupesi nauramaan mutta minua ei enää naurattanut. Kerran myös katsoi ilmaan ja totesi:Jätkät, voitte lähtee jo, tänään ei tarvitsekaan tappaa ketään.

Matilta tuli tekstiviesti josta sai hieman sen käsityksen että hän aikoo jäädä pidemmäksikin aikaa matkalleen ja jättäisi minut. Soitin ja kysyin jäämisestä, vastaus oli päinvastainen kuin tekstiviestissä. Sanoi kyllä tekstiviestin tarkoittavan juuri sitä mitä sanoikin. Tosin hän onkin taas ollut sillä tuulella että kysymys täytyy esittää täysin sanatarkasti ennen kuin saa häneltä ns. oikean vastauksen. Lisäksi hän kuulosti taas etäiseltä ja välinpitämättömältä minua kohtaan. Lähetin vielä tekstiviestin että jos on aikeissa minut jättää niin kertoisi sen heti sillä en enää jaksa leikkejä ja epätietoisuutta. Kysyin myös uudestaan aikooko jäädä ulkomaille pidemmäksi aikaa ja eikö sitä uskaltanut sanoa. Taaskaan ei tullut mitään vastausta niin kuin taas arvasinkin. En meinaa jaksaa enää epätietoisuutta, olisi kerrankin rehellinen ja lopettaisi jo ainaisen epätietoisuuden piinani ja valheensa. Olen kyllästynyt olemaan miehille vain pelkkä lelu!

*Itseluottamukseni voisi paremmin ruveta kasvamaan *Ei enää olisi tarvetta epäillä Mattia kaikesta *Voisin keskittyä paremmin omaan hyvinvointiini *Ei tarvitse sekoittaa päätänsä toisen jatkuvalla saivartelulla *Ei tarvitse enää sietää Matin valheita ja teeskentelyä *Ei jatkuvaa pelkoa kaikesta *Ei enää juoppojen saarnoja ja paska kohtelua minua kohtaan *Ei minkäänlaista väkivaltaa *Ei enää syntipukkina oloa *Ei enää niin paljoa väärinymmärrystä *Ei jatkuvaa riitaa, kyyneleitä ja pahaa oloa *Ei enää minun mustamaalaamista. Tulihan noitakin jonkun verran. Tein tämän varuilta jos ero joskus napsahtaa.