kohti parempaako?

Kohta varmaan nukahdan ja toivon näkeväni unta siitä mitä oli olla onnellinen (Matinkin kanssa enemmän). Olen kyllästynyt näkemään jatkuvasti unia siitä kuinka Matti minua pettää ja kuinka en siltikään jätä häntä ja hän vain jatkaa pettämistäni. Saisinkohan tänä yönä olla onnellinen? Hyviä unia (Matillekin).

Vaikka vaadinkin itseltäni jatkuvasti liikoja, varsinkin naisellisuuden ja seksikkyyden suhteen niin en minä koskaan pysty saavuttamaan niitä kaikkia vaatimuksiani, enhän aina saavuta ns pikkuasioitakaan, esim. aina ei ole voimavaroja huolehtia edes ulkonäöstäni ja hygieniasta, saatika kämpästäni niin mitenkä sitten muistakaan useista vaatimuksistani. Kai minä olen vain mitätön paska, sitähän minulle on useasti elämäni aikana muutkin toitottaneet! Kai minä sitten olen se ruma ankanpoikanen josta ei koskaan tule edes joutsenta. ELÄMÄ ON PASKAA JA MINUA VITUTTAA! Tulipahan tuokin nyt kirjoitettua vaikka pitkän aikaa olenkin ollut positiivisemmalla asenteella. Tuskinpa sekään kovin yleistä on että paskakokkare muuttuisi kultakimpaleeksi. Ei ole nyt voimavaroja ainaisesti taistella itseni kanssa ja yrittää aina kehittää itseäni. SE KULUTTAA! Ehkä siinäkin asiassa vaadin itseltäni liikoja. Älä vaadi itseltäsi liikaa, kuulostaa tältä:tuollaisen mitättömän paskan kannattaisi vain vaatia mitättömiä asioita.

Tämä päivä kuuluu niihin päiviin jolloinka tunnen itseni rumaksi, kuvottavaksi ja mitäänsanomattomaksi ja huonoksi naiseksi jo senkin takia etten ole edes jaksanut ajella ihokarvojani. Aina näinä tällaisina päivinä korvissan i kaikuu ne Matin monesti sanotut loukkaukset ulkonäöstäni, naisellisuudestani ja seksuaalisuudestani ja ne sanat muiden naisten kauneudesta, seksikkyydestä ja Matin himoista heitä kohtaan. Se että tunnen olevani kaikessa rumempi ja huonompi kuin muut saa minut todellakin pelkäämään Matin pettävän minua. On Matti kyllä korjannut suullisesti nuo sanomisensa mutta kuinka voisin uskoa kun useastikin on korjannut sanomisensa ja melkein yhtä useasti on sanonut vain valehdelleensa korjatessaan sanomisiaan. Mikään ei oikein nyt huvita ja kiinnosta, harrastuskaan ei ota luonnistuakseen. Elämä maistuu taas kuivalta pullalta. Kummastipa Matilla muka on akku aina loppu nykyään kun on reissullaan. Puhelin aina kiinni.. Tarvitsen elämään piristystä mutta en tiedä mitä se voisi olla.

Matin ja minun kaveri sanoi minulle että jos en olisi Matin kanssa niin voisinko kuvitella olevani hänen kanssaan. Sanoi että lopettaisi silloin juomisen. Just joo, uskoo ken tahtoo. En kuitenkaan rupeaisi seurustelemaan ihmisen kanssa jota kohtaan minulla ei ole mitään ns romanttisia ja seksuaalisia tuntemuksia. Mitä järkeä olisi olla jonkun kanssa pelkän olemisen vuoksi? Sehän olisi vain yksinäisyyden ja itsensä pakoilua. Enkä yleensäkään halua hyppiä suhteesta toiseen vaan annan itselleni aikaa aina toipua, suhteesta toiseen hyppiminen olisi väärin uutta sekä itseäni kohtaan, eikä minulla toipumisaikoina edes ole mitään mielenkiintoa muita miehiä kohtaan. Matti ja minä jos joskus erotaan niin haluan omistaa itselleni aikaa. Lisäksi en luultavammin ottaisi enää yhtään alkoholistia, narkkaria, peliriippuvaista, luonnehäiriöistä jne. Ja jos se sitä tarkoittaa ettei maailmassa enää muunlaisia miehiä olisi niin mieluimmin olisin yksin. Mutta enpä tätä nyt enempää mieti kun seurustelen Matin kanssa .

Jokin aika sitten sain siirrettyä tämän blogin kellon Suomen aikaan. Matti läksi täältä luotani tunti sitten päivän työreissulle, joka myöskin saattaa pitkittyäkin. Koiran hän jätti minulle hoitoon ja koira nukkuu nyt mutta minä olen harvinaisen aikaisin ylhäällä. Eilen käytiin kaupassa ja vuokrattiin pari leffaa, Solaris (mikä on minulla kirjanakin ja Matilla lainassa) sekä jokin hömppä komedia. Välistä epäilin Mattia kun hän tuntui niin vieraalta. Illemmalla hän kuitenkin läheni minua ja rakastelimmekin mikä oli todella nautinnolista. Sen jälkeen nukahdimme sylikkäin, pääni Matin rinnan päällä. Harmi kun hänen piti jo tänään olla taas menossa ja vieläpä niin aikaisin . Toivottavasti hänen reissunsa ei pitkittyisi.

Taas pelkään Matilla olevan toisen jolle syöttää valheitaan. Ja jos nainen tietäisikin Matin olevan varattu niin varmasti syöttäisi naiselle valheitaan mielenterveydestäni ja itsetuhoisuudestani vaikka en enää itsetuhoinen aikoihin ole ollutkaan. Varmasti syöttäisi sitäkin kakkaa että minä olisin todella väkivaltainen ja hän suunnilleen oikea pyhimys. Tuollaiset virret ovat pettäville miehille todella tyypillisiä, oikeita kliseitä. Ja osaahan Matti pitkäänkin esittää olevansa unelmienmies, oikea huomioonottavainen herrasmies, kunnes hänen naamionsa alkaa hiljalleen repeillä. Hän oli käynyt vuokraamassa elokuvan ja sieluni silmin näen kuinka hän on pitänyt leffailtaa jonkun toisen kanssa, niin kuin minun kanssani, sylikkäin, pusutellen, herkutellen, leperrellen. Näen myös sieluni silmin kuinka hän rakastelee jotain toista, yhtä antaumuksella kuin minuakin aikoinaan. Sängyssä hän on ruvennut käyttämään uusia temppuja, pelkään hänen käyttäneen niitä johonkin toiseen.

Rakastuin kuvajaiseesi, jonka loit. Rakastuin unelmaani josta on vaikeaa päästää irti. Ikävöin kuvajaistasi joka sinusta heijastui. On hetkiä jolloinka kuvajaisesi on sinua itseäsi kauniimpi ja rakastettavampi. Olit perhonen joka muuttui toukaksi, imee ravintonsa toisesta elävästä. Vielä toisinaan näen sinussa sen pilkahduksen kauneudesta, niinä kertoina silmiesi elottomuus täyttyy rakkaudella.

Yöllä tajusin täysin sen ettei Matista tule enää aikanani sitä samaa ihmistä millainen Matti oli seurustelumme ensimmäiset puoli vuotta. Kaipaan sitä Mattia joka hän joskus oli tai ainakin esitti olevansa. Silti jaksoin toivoa aina sen saman Matin vielä palaavan, mutta nykyisin en tunne häntä enää yhtään ja se tuntuu pahalta. Hän ei enää tunnu samalta ihmiseltä johon joskus rakastuin mutta rakastan siltikin häntä yhä. Jo alussa häneen tutustuessaan mietin että hän on liian hyvää ollakseen totta, niin kuin sitten olikin. Silti olin silloin todella onnellinen ja Mattikin sanoi olevansa. Hänen kaverinsakin sanoi silloin että meillä näkyy olevan todellista onnea. Matti oli puhunut jatkuvasti vain hyvää minusta kavereilleen, hänen kaverinsa silloin kertoivat sen minulle. Ihmettelin myös Matin aikaisia rakkaudentunnustuksia minulle mutta se tuntui hyvältä kun en ollut aijemmissa suhteissani sellaista kokenut. Puolen vuoden päästä pääsi piru irti, hyvin hiljalleen ja salakavalasti joka kerta pahemmalla tavalla.

Eilen simahdin ensimmäisenä jo aikaisin kun tuli paha olo, en ollut juonut pitkään aikaan niin nousi alkoholi helposti päähän. Mattikin soitti illalla . Sisko rupesi vasta yhdeltätoista aamulla nukkumaan, oli juonut siihen saakka, minä nousin samoihin aikoihin ylös ja valvoin yksikseni ja luin kirjaa. Vähän väliä yöllä heräsin kun iskä ja sisko jutustelivat, äitikin oli silloin nukkumassa ja heräili myös. Sisko on vielä nukkumassa. Ihan kivaa on ollut mutta hieman masentaa erään yöllisen tajuamiseni takia.

Jo vuosia olen välistä pelännyt että kuolen yksinäisenä, ilman miestä, ilman lapsia ja kaikki läheiset menettäneenä. Nyt se pelko on taas tullut takaisin.

Välistä olen alkanut tuntemaan itseni taas yksinäiseksi, monesti seurassakin, paitsi äidin ja siskon seurassa yksinäisyys unohtuu. Toisaalta minulla ei edes paljoa enää ole mielenkiintoakaan tutustua ihmisiin kun ihmissuhteet yleensä ovat vain pelkkää rääkkiä. Ja jos vaikka mielenkiintoa olisikin niin jännitykseni pitää siitä huolen etten kykene kehenkään tutustumaankaan. Haluan minäkin silti välistä käydä ihmisten ilmoilla, vituttaa sellainen jos joku toinen päättää puolestani jättäen kysymättä jonnekin, vain koska tietää minun jännittävän! Sosiaalinen verkostoni: Perhe, Matti, yksi ystävä (hänellekään en kykene kaikesta puhumaan), yksi kaveri (Matin kautta, silloin tällöin näemme) sekä Matin kaverit (joiden seurassa olen enimmäkseen vain hiljaa ja joita näen vain Matin seurassa ja yhteenkään heistä en luota) ja näiden ihmisten lisäksi ei ole edes ketään jota moikata. Ei se määrä vaan se laatu, mutta entä kun ne kummatkin mättävät? Mutta eipä minulla joskus ollut edes näinkään ns paljoa tuttavia.

Eräs Matin ja minunkin kaveri tuli tänne tänään, hän oli tapansa mukaan kännissä, ja välistä hän söi rauhoittavia. Tämä henkilö on jo jonkin aikaa ollut ihastunut minuun ja Matin kavereista hän ymmärtää minua parhaiten ja on hieman selvillä siitä kuinka Matti minua kohtelee, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi . Hän on kuitenkin korkeintaan ystävä minulle. Mattikin tuli jokin aika sitten ja melkein samantien painui pehkuihin TAAS! Meni taas ryyppääminen minun edelle. Olin toivonut että oltaisiin tämä päivä vietetty yhdessä kun huomenna lähden sinne vesille ja kun Mattikin vasta eilen tuli reissustaan. Miksi hän ei kerro jos hänellä on toinen kuvioissa?! Eihän hän minuakaan enää mukaansa pyydä. Olen niin täynnä tätä ainaista paskaa! Kaikki poikaystäväni on olleet alkoholisteja, mutta Matti monella tapaa on kaiken huippu. Elämään on tultava muutos ja pian ennen kuin todellakin henkisesti kulun loppuun. Tunnen olevani jonkinlaisessa välitilassa päätöksieni suhteen.

Matti on tänään puhelimessa monesti kysynyt vihjaavasti että minäkö en tänään pääsekään menemään hänen kanssaan hänen luokseen vaikka monesti olen sanonut pääseväni. Onkohan hän jo löytänyt uuden naisen valmiiksi? Sitten valehtelisi loppuun saakka kummallekin ja jättäisi minut. Mikään noista asioista ei olisi Matille uutta. Muutenkin hän nykyisin vain näyttelee minulle enimmäkseen, yrittää haastaa väkisinkin riitaa että pääsisi jonnekin aina lähtemään, eikä hän nykyisin enää pyydä minua kanssaan paljoa minnekään, varsinkaan paikkoihin joissa on muitakin ihmisiä, emmekä enää käykään yhdessa paljoa missään, lähinnä vain toistemme luona. Sekään ei olisi uutta että Matti omalla käyttäytymisellään tarkoituksella aiheuttaisi eron sillä on monesti ollut liian raukkis sanomaan suoraan. Lopettaisi sitten rakkauslöpinänsä ja sanoisi suoraan jos ei minua enää halua. Enemmänhän tämä suhdekin minua rikkoo kuin sellainen lause. Matin riidanhaastaminen kyllä selittyisi hänen kovalla viinanhimollaankin,saisi tekosyyn juoda.

Kun Matti tänään alkupäivästä läksi täältä, sanoi hän palauttavansa työvälineen erääseen paikkaan ja näkevänsä kaverinsa. Koiransa jätti vielä minun luokseni, joka on ollut muutaman päivän hoidossa Matin ollessa reissussa, eilen kuitenkin sieltä palasi. Jonkin ajan kuluttua hän soitti olevansa erään toisen kaverinsa luona juopottelemassa ja kun soitin hänelle klo 18.45 sanoi Matti että vielä menee pari tuntia. Äskön Matti taas soitti ja sanoi olevansa vielä jonkin aikaa puistossa muutaman kaverinsa kera. Enpä ole pahemmin odotellutkaan hänen tulevan mainittuna aikana sillä Matin pian on useasti yhtä kuin joskus, ainakin silloin kun hän on juopottelemassa. Eilenkin hän oli kännissä. Sitä vaan en hyväksy että juopottelemaan lähtiessään jättää monesti koiran minulle. Toisaalta kyllä hyväkin ettei koiran tarvitse katsella liikaa känniläisten örvellystä. Sitä paitsi minä pidän koirasta vaikka se välistä onkin hyvin itsepäinen pentu. Eipä Mattia vieläkään näy eikä kuulu mutta eipä se haittaa.

Eilen Matin tullessa tänne epäilin häntä muista naisista kun hänen kätensä haiskahti vahvasti tussulta. Sai tarpeekseen epäilystä ja jonkin ajan kuluttua siitä riuhtoi kovasti hiuksistani, mikä on hyvin pientä kyllä aikaisempaan mukilointiin verrattuna (joskus sain aivotärähdyksen ja kerran menetin illan ajaksi toisesta korvasta kuulon mitä Matti ei edes uskonut jmv) mutta ensimmäistä kertaa uhkasin rikosilmoituksesta jos vielä käy käsiksi, johon hän uhkasi tehdä epäilyistäni rikosilmoituksen mutta se ei minua pelota vaikka Matti onkin ovela ja älykäs tietyllä tavalla. Pyysin häntä kuitenkin jäämään mutta Matti kiroten ja haukkuen läksi ja kohta tuli takaisin ja puhui taas erosta ja yritti komennella minua. Hänen pyynnöstään kuitenkin menin hänen syliinsä ja pyysin epäilyäni anteeksi, jolloinka Matti ei jäänytkään lattialle vaan ilta päättyi seksiin josta olisin toivonut pystyväni nauttimaan yhtä paljon kuin tavallisestikin.