Luopuminen, ehkä joskus
En taas uskalla ruveta nukkumaan kuin vasta sitten kun iltalääke alkaa vaikuttaa, muuten Matti hyökkää taas mieleeni ja siitä tulee vain paha mieli sekä itku ja parku. Sain lähi päivänä otettua Matin näyttelyjulisteen seinältä pois ja laitoin sen hyvään talteen sillä haluan säilyttää sen muistona. Ahdistavaa kun eron takia pitää hieman sisustamistakin muuttaa 
. Pikku kuva on vielä esillä enkä Matin aikaisemmin lähettämiä kortteja ole vieläkään raaskinut laittaa keittiön pöydältä jemmaan, vaikka pöytäliinankin jo vaihdoin. En myöskään ole vieläkään raaskinut laittaa pyykkikoriin Matin viimeksi käyttämää kylpypyyhettä. En ole vielä täysin valmis antamaan itselleni lupaa luopua Matista, mutta ehkäpä jonakin päivänä, ainakin toivottavasti. Jostakin kumman syystä en vielä edes halua toivoa pääseväni kaipauksesta, vaikka haluaisinkin siitä päästä. Sen toivominen kuitenkin tuntuisi luopumiselta enkä siis vielä kykene siihen .
