Itkuisia hetkiä
Äskön aukesi kyynelkanavat ihan kunnolla. Pystyyköhän ihminen itkemään ihonsa kautta? Ennen itkua nimittäin selästäni valui hikeä vaikka minulla oli hieman vilu. Äskön telkkarissa oli Pmmp, sen jälkeen etsin netistä heidän biisin sanoja ja aloin itkemään ja itku paheni kun löysin päiväkoti biisin sanat. Itku jatkui vielä sen jälkeenkin. Pmmp:tä kuuntelimme monesti Matin naapurissa 
. Välistä tulee tällaisia itkuisia hetkiä, ilman suurempia ennakko varoituksia. Joka kerta itkun tarve on lisääntynyt edellisistä itku kerroista. Vieläkään ei ole tullut sitä itkukohtausta eron jälkeen jossa on itkettävä päänsä kipeäksi ja silmät umpeen, kykenemättä lopettaa, samalla viimeinkin ainakin hieman tajuten millaisen helvetin on käynyt läpi. Mutta kait se vielä joskus tulee. Ilmeisesti en vaan ole siihen vielä valmis kun ei kerta vielä ole tullut.
