Herranjestas ja vielä naisihminen!
Aika menee juosten, Matin ja minun erosta on 5 kuukautta aikaa ja vielä 4 kuukautta sitten vietimme yön yhdessä. Tuntuu että siitä on samalla hyvin lyhyt mutta myös pitkä aika. Äsken imuroin hetken mielijohteesta vaikka meinasin sen tehdä vasta huomenna. Muutenkin hieman siistin paikkoja, ahdisti jo niin paljon sotkuisuus. Astioita ja pyykkiä en kuitenkaan jaksa pestä vaikka toisinaan pyykin pesu onkin mukavaa. Minua aina ärsyttää jos vedotaan naisihmisyyteen, esim. naisihminen ja noin sotkuinen kämppä. Sellaisesta tulee minulle aina paineita koska kaikki Matin lausumat loukkaukset naiseudestani alkavat silloin pyöriä päässäni ja alan tuntea itseinhoa ja huonommuutta, vaikka todellisuudessa kämpän sotkuisuuskaan ei tee minusta yhtään huonompaa naista, vielä kun siihen itsekin alkaisin uskoa. Todellinen naisellisuus on pitkälti myöskin sisäistä, eikä edes teeskenneltyä niin kuin moni näyttää nykyisin sitä naisellisuutena pitävän.
