October 30, 2007
October 29, 2007
VOIHAN VITTU!
EN SITTEN SITÄKÄÄN KÄMPPÄÄ SAANUT! TÄMÄN KAUPUNGIN ASIAT OVAT SYVÄLTÄ PERSEESTÄ!
October 27, 2007
Hihihii
October 26, 2007
Kavahduksia
Matin jälkeen olen kavahtanut sellaisia ihmisiä, jotka vaikuttavat liian "täydellisiltä" ollakseen totta ja ilostun jos toisesta ihmisestä näkee jo heti tutustumisen alussa hänen ns epätäydellisyytensä. Minulle on tullut kammo "liian hyvää ollakseen totta" tapaisiin ihmisiin. Vierastan nykyään myös enemmän sosiaalisia ihmisiä, jotenkin minun on helpompi luottaa ujoihin ja sellaisiin jotka huomaavat oman virheellisyytensä, kuin sellaisiin jotka ovat sosiaalisia ja (ainakin) vaikuttavat itsevarmoilta.
Tänään ostan huomiselle herkkuja ja siideriä. Ärsyttävää, ei tästä minun kirjoittamisestakaan tule taas yhtään mitään kun taas vieressä pälpätetään.
October 24, 2007
Horrosvuosi
October 23, 2007
Olkoonsa
Asiat ei etene, mikään ei kiinnosta, tuntuu vaan turhalta. Tekisi mieli luovuttaa ja sanoa: olkoonsa. Kyllästyttää jo tämä usein ilmaantuva päänsärkykin, pään vihlonta, huippaaminen ja kömpelöt liikkeet sekä tappeleminen asioiden ja niihin keskittymisien kanssa. Olen luuseri ja sanon olkoonsa.
October 21, 2007
Pientä urputusta
Pitää taas vähän saada urputtaa. Mikähän merkitys näillä puhelimien netillä on kun ei useinkaan suostu yhdistämään? Vai onko se sitten sitä että nykyajan laitteet ei vaan kestä kahta vuotta kauempaa? Että sellaista rahastusta. Eipä tuo äidin puhelimen nettikään paljoa toiminut edes uutenakaan. Silti kyllä ollaan repimässä puhelinlaskua jo pelkästä puhelimen netin käytöstä vaikkei suostukaan sivuja vaihtamaan. Joskus täällä kun meni grilliltä ostamaan kasvishampurilaisen niin välissä oli sentään kasvispihvi + muut mössöt. Nyt kun menee ostamaan sen saman kasvishampurilaisen niin välissä onkin vain kananmuna, ananas ja halutessa salaattia ja mausteet (ketsuppi ja sinappi). Mitä sille kasvispihville tapahtui? Tilalle tulikin muna. Kuinkahan moni vegaani on sen ostaessaan kokenut ikävän yllätyksen? Ihan urpo olo vieläkin sen juomisen takia, mutta siitä voin syyttää vain itseäni. Ihan juuttaasti tekisi miestäkin mieli.
Kamala kankkunen
October 19, 2007
Se vaan on
Minä pöljä!
Siideriä nautiskelen. Musiikki on kirous. Joitain biisejä kuunnellessani olen taas muistanut Matin ja minun helliä ja himottavia hetkiä myös ryyppy illoiltakin, sellaisia mitä en muuten ole muistanut/halunnut muistaa, joka sanaamme, tunnelmaa, tunteita ja Matin pukeutumista myöten. MIKSI MUISTAN NE HYVÄT PUOLET?! Se saa taas minut kaipaamaan häntä ja toivomaan mahdottomia! MIKSI EN MUISTA MITÄ TUSKAA JA HELVETTIÄ SE OLI?! Traumat tekee sen että jokin asia muistuu tarkasti pintaan pikku jutuista. Sellaisia mitä en muuten muistanut. Monesti myös biisin kuullessani muistan kaiken yksityiskohtia myöten olleeni Matin seurassa vaikken edes ensin olisi muistanut kuulleeni koko biisiä Matin aikana. Hitto että pitikin meillä olla saman tyylinen musiikkimaku! Ja nyt senkin vasta kunnolla tajusin. Lisäksi minuun on syntynyt joku aika sitten tunteita jotka eivät liity Mattiin ja niistäkin olen hieman ulalla. Ääh, älämölöä! Tietokonekin on varattuna, kirjoitan puhelimella.
Hirveä olo
October 17, 2007
Laajat etsinnät
Parempaa kuuluu
Kyselimpä sitten parista muustakin asunnosta. Toinen oli jo mennyt ja toisesta en saanut vastausta. On kuitenkin parempi mieli kuin mitä lähi aikoina on ollut, osansa ehkä silläkin että on voinut ottaa hieman rennommin. Lisäksi tuli hyvä mieli eräästä sähköpostistakin.
Matin ja minun eroamisesta on pian kulunut vuosi, en sitten tiedä onko sillä ollut jotenkin alitajuisesti tekemistä sen huonomman oloni kanssa. Toisaalta kylläkin kun asiaa nyt tarkemmin ajattelee niin senhän voisi melkein ottaa juhlapäiväksi (eroamisen merkkipäivä), paitsi etten silloin vielä juhli vaan vasta syntymäpäivilläni. Voi kyllä olla että siideriä otan jo hieman aijemmin kun siitä on kulunut aikaa kun viimeksi otin ja olisi mieliteko hieman juoda. Synttäreilleni kuitenkin olen rahaa säästellyt että saa herkkujakin pöytään. Melkein 90 euroa menee joka kuukausi siihen varastovuokraan, niin kauan kuin asustelen täällä vanhempieni luona. Minulle se 90 on kuitenkin ihan iso raha, jonka mieluimmin käyttäisi johonkin muuhun kuin siihen että omistamillani tavaroilla on jokin säilytyspaikka.
Hui helvetti kun säikähdin kun tietokoneen nurkkaan ponnahti joku avastin tietoikkuna, pompahdin taas takapuoleltani.
October 16, 2007
Erehdyin jälleen
Kyllä sitä voikin sitten erehtyä joidenkin ihmisten suhteen. Mikä siinä on että jatkuvasti tekemiseni ja sanomiseni tulkitaan päin pyllyä? Mikä siinä on että ihmiset jotka eivät minua tunne niin ovat kyllä kovasti tuntevinaan ja tietävinään? Vaikka tämä blogi onkin höyryämis paikkani niin ei se sitä tarkoita että muutenkin aina vain höyryäisin, päin vastoin, monesti sulkeudun liikaakin, joten jokin paikkahan minullakin on purkautumiseen oltava. En siedä vihlailuja ja piilovittuilua, (tunnistan ne kyllä helposti vaikken aina siitä sanoisikaan) niissäkin on monesti tekopyhyyttä mukana. Jos minä olen hirveä ihminen tmv niin olenpa sitä sitten ainakin rehellisesti enkä säälittävien koulukiusaajien tavoin. Joka puolella sanomisiani väännellään ja nähdään ne jotenkin negatiivisesti. Erakkous voisi tosiaankin olla minulle omiaan kun kyllästyttää ihmiset jotka ovat minut tuntevinaan ja jotka ovat helposti juorujen vietävissä ja näkevät joka lauseeni vain juorun aiheuttamien tuntojensa kautta. Olen aika pettynyt.
Uudet seikkailut
Tunnen olevani valmis uusiin (parempiin) seikkailuihin, eli enää vaan tarvitsen sen kämpän niin ehkäpä se elämä sitten taas pääsisi luistamaan. Tulevaisuuden pelkoni ovat kyllä hieman kasvaneet nyt kun ei ole kämppää. Eli yksin jäämis pelon lisäksi mielessä on työttömyys ja asunnottomuus sekä vähäinen koulutus, jota parantaakseni rahani eivät riitä kun opiskelukaan ei ole ilmaista. Ja toinen asia erikseen on se että jos en kuntoutustuen päättyessä olekaan valmis työhön tai opiskeluun. Voin kyllä kuvitella millaista työtä pelkän peruskoulun käynyt voi saada jos edes yleensäkään mitään työtä edes saa. Tulevaisuuteni vaikuttaa aika lohduttomalta. Näen itseni kassi Almana jota parempi palkkaiset ja nuoret pilkkaavat. Hui! Ehkä on nyt kuitenkin vielä parempi keskittyä tähän hetkeen. Eihän sitä aina tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen ruvennut taas katselemaan poikiakin sillä silmällä
.
