Horrosvuosi
Heräsinpä tänään jo kymmenen jälkeen. Nykyisin on tullut nukuttua aivan liikaa, noin 12-14 tunnin yöunia, muuten ei jaksa hereillä ollessa tehdä mitään, paitsi nyt on aika pirteä olo. Muistaakseni toissayönä tuli vuosi Matin ja minun erosta. Tämä vuosi on mennyt ensin ihan hurjaa vauhtia ja nyt on ruvennut tuntumaan että se menee matelemalla. Koko syyskuun ajan olin siinä luulossa että olisi jo lokakuu ja nyt kun on lokakuu oikeasti niin on sen jälkeen tuntunut aika menevän hitaasti. (Lisäksi äsken meinasin kirjoittaa että lokakuu tuntui marraskuulta ja nyt on marraskuu). Koko vuoden ajan ajantajuni on ollut ihan sekaisin, välistä on vaatinut ponnistuksia siinäkin asiassa että mikä vuosi on menossa, eikä minulla useinkaan ole ollut hajuakaan viikonpäivistä ja päivämääristä, kellokin tuntuu ryntäilevän ja hidastelevan miten huvittaa. Haluaisin että tämä vuosi olisi pian ohi. Tämä vuosi on mennyt kokonaan jossakin horrosmaisessa tilassa ja muisti pätkii vähän väliä ja luultavammin en paljoakaan tulevina vuosina tästä vuodesta edes muista. Eipä minulla ole kyllä minkään laista muistikuvaa toissa juhannuksestakaan eikä monesta muustakaan asiasta Matin ajoilta. Olisi vaan pian ohi tämä eron jälkeinen ensimmäinen vuosi. Ja kun asunnon saisi niin voisin yrittää jatkaa elämääni.
Viime yönä hieman itkin, tuli yllättäen mieleeni hellyttelyhetket, lepertelyt, pusuttelut, hellittely nimillä kutsuminen, yhdessä nauraminen jne. Sellaiset hetket tuntuivat hyvältä. Tulenkohan enää koskaan kokemaan mitään sellaista?
Jotain oli tarkoitukseni vielä kirjoittaa, mutta en nyt muista mitä.
