Itku kävi kylässä
Äsken pääsi parku. Toisinaan se tulee, kaikesta siitä kivusta mitenkä paskamaisesti Matti minua kohteli. On välistä raskasta kantaa mukanaan sitä varjoa joka kaikesta Matin aikaisesta paskasta on jäänyt. Oli myös raskasta tajuta vasta jälkeen päin eräs asia niiltä ajoilta kun olimme seurustelleet vasta kuukauden, asian joka liittyy Mattiin ja hänen nykyiseen vaimoonsa. Ja niin kun se Matin piruperkele koko suhteemme ajan lässytti pitävänsä nykyistä akkaansa kuin siskonaan. Mahtaapi sitten olla sukurutsaaja! Ei sattuisi näin jos en olisi joskus rakastanutkin Mattia. EI ENÄÄ IKINÄ VALTATAISTELU/ALISTUS SUHDETTA, EI KIITOS, ne ovat syvältä pimeästä rusehtavasta reiästä! Otinpahan viimeinkin opikseni.
